Olen
kolmannen vuoden valtio-opin pääaineopiskelija. Olen ehdolla
Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunnan edustajistovaaleissa 2013,
koska ylioppilaskunta vaatii uudistusta.
Vaaliteesini
löytyvät myös Perussuomalaisten Nuorten korkeakoulupoliittisesta ohjelmasta, jota olin luomassa kesällä 2013. Osa tavoitteista ei ole
ylioppilaskunnan päätettävissä, mutta edustajistosta näitä
tavoitteita voidaan lobata Suomen ylioppilaskuntien liittoon (SYL),
ja sitä kautta eduskuntaan.
1. Pakkojäsenyys ei ole yhtä kuin ilmainen koulutus
Ylioppilaskunnan
jäsenyyden tulee perustua vapaaehtoisuuteen. Jokaisen opiskelijan
tulee itse voida valita oma edunvalvojansa. Maksutonta
korkeakoulutusta ei ole, jos jäsenmaksua on pakko maksaa.
Ylioppilaskunnan jäsenmaksu kasvaa jatkuvasti, eikä nousulle näytä
olevan mitään rajaa. Pakkojäsenyyden vuoksi tästä ei voi edes
kieltäytyä.
2. Esteet pois valmistumiselta
Kun
opiskelija haluaa hoitaa opinnot joustavasti ja nopeasti pois alta,
siihen pitää olla mahdollisuus. Etätyöskentely ja sähköiset
tentit helpottavat erityisesti pitkämatkalaisten ja lapsiperheiden
arkea. Opintorahan sitominen opintopisteiden suorittamiseen avaa
mahdollisuuden keskittyä aidosti opiskeluun.
3. Opiskelijoiden edunvalvontaa: Pysytäänkö asiassa?
Opiskelijoiden
rahoilla ei ole tarkoitus ottaa kantaa esimerkiksi turkistarhaukseen,
parisuhdelainsäädäntöön tai kehitysapuun, vaan siihen, minkä
osaamme parhaiten. Yleispolitiikka hoidetaan eduskunnassa ja
valtuustoissa. Jos emme keskity opiskelijoiden asioihin, niin kuka?
Ylioppilaskunta on opiskelijan asialla, eikä sen pidä ottaa kantaa
edunvalvontaan liittymättömiin teemoihin.
4. Virkamiesruotsi on historiaa
Harva
tarvitsee työssään ruotsia – siksi sitä ei kaikilta
vaaditakaan. Opiskeltavien aineiden tulee perustua tarpeeseen. Kun
virkamiesruotsin taakka poistetaan tutkintorakenteista, kaikilla
opiskelijoilla on mahdollisuus saada tutkinto suoritettua.
5. Korkeakoulut ja yritykset yhteistyöhön
Yhteistyöllä
taataan valmistuneille kokemusta oikeasta työelämästä, jolloin
heidän on helpompi päästä siihen mukaan. Kun yliopistossa ollaan
tietoisia yritysten tarpeista, on mahdollista kouluttaa
ammattilaisia, joita yritykset tarvitsevat. Siten vastataan
alueellisiin erityistarpeisiin. Yhteistyön avulla yritykset voivat
paremmin hyödyntää yliopiston tutkimusta.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti