tiistai 15. lokakuuta 2013

#46 Aleksi Hernesniemi

Olen kolmannen vuoden valtio-opin pääaineopiskelija. Olen ehdolla Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunnan edustajistovaaleissa 2013, koska ylioppilaskunta vaatii uudistusta.

Vaaliteesini löytyvät myös Perussuomalaisten Nuorten korkeakoulupoliittisesta ohjelmasta, jota olin luomassa kesällä 2013. Osa tavoitteista ei ole ylioppilaskunnan päätettävissä, mutta edustajistosta näitä tavoitteita voidaan lobata Suomen ylioppilaskuntien liittoon (SYL), ja sitä kautta eduskuntaan.

1. Pakkojäsenyys ei ole yhtä kuin ilmainen koulutus

Ylioppilaskunnan jäsenyyden tulee perustua vapaaehtoisuuteen. Jokaisen opiskelijan tulee itse voida valita oma edunvalvojansa. Maksutonta korkeakoulutusta ei ole, jos jäsenmaksua on pakko maksaa. Ylioppilaskunnan jäsenmaksu kasvaa jatkuvasti, eikä nousulle näytä olevan mitään rajaa. Pakkojäsenyyden vuoksi tästä ei voi edes kieltäytyä.

2. Esteet pois valmistumiselta

Kun opiskelija haluaa hoitaa opinnot joustavasti ja nopeasti pois alta, siihen pitää olla mahdollisuus. Etätyöskentely ja sähköiset tentit helpottavat erityisesti pitkämatkalaisten ja lapsiperheiden arkea. Opintorahan sitominen opintopisteiden suorittamiseen avaa mahdollisuuden keskittyä aidosti opiskeluun.

3. Opiskelijoiden edunvalvontaa: Pysytäänkö asiassa?

Opiskelijoiden rahoilla ei ole tarkoitus ottaa kantaa esimerkiksi turkistarhaukseen, parisuhdelainsäädäntöön tai kehitysapuun, vaan siihen, minkä osaamme parhaiten. Yleispolitiikka hoidetaan eduskunnassa ja valtuustoissa. Jos emme keskity opiskelijoiden asioihin, niin kuka? Ylioppilaskunta on opiskelijan asialla, eikä sen pidä ottaa kantaa edunvalvontaan liittymättömiin teemoihin.

4. Virkamiesruotsi on historiaa

Harva tarvitsee työssään ruotsia – siksi sitä ei kaikilta vaaditakaan. Opiskeltavien aineiden tulee perustua tarpeeseen. Kun virkamiesruotsin taakka poistetaan tutkintorakenteista, kaikilla opiskelijoilla on mahdollisuus saada tutkinto suoritettua.

5. Korkeakoulut ja yritykset yhteistyöhön

Yhteistyöllä taataan valmistuneille kokemusta oikeasta työelämästä, jolloin heidän on helpompi päästä siihen mukaan. Kun yliopistossa ollaan tietoisia yritysten tarpeista, on mahdollista kouluttaa ammattilaisia, joita yritykset tarvitsevat. Siten vastataan alueellisiin erityistarpeisiin. Yhteistyön avulla yritykset voivat paremmin hyödyntää yliopiston tutkimusta.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti